Grüsse aus Kürten!<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Tässä hän on: Lunan sulhanen Conan of Kumasasa
Kaikki kuvat parempilaatuisina löytyvät valokuva-albumista!
Conanin väri on todella lämmin (huono kuva!), pohjaväri puhdas ja tuosta hyvästä väristä seuraa sitten tietenkin se, että sillä on raitoja etujaloissa. Sen turkki on pehmeä mutta samalla sellainen "liukas". Okei, sehän kyllä saattoi olla myös kollinrasvaa… Sen silmät ovat todella kauniin vihreät, joita se on kiitettävästi periyttänyt (toivotaan, toivotaan). Conan on tuhdissa kunnossa, joka ainakin minusta on yllättävää leikkaamattomalle kollille eli painoa on yli <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />5 kiloa! Conan on nyt melkein 4.5 vuotta ja valitettavasti erittäin innokas merkkailija (matkalaukkunikin sai uuden hajun). Saksassa sillä on melko paljon jälkeläisiä ja siitä tulee ennen keväällä tapahtuvaa leikkaamista vielä ainakin kahden muun pentueen isä. Conan on sekä PRA- että PK-kantaja.
Melkein parasta Conanissa on kuitenkin sen luonne! Siis aivan ihana herrasmies, tuli pyytämään rapsutuksia ja pari kertaa syliinkin, vaikka talossa oli kiimainen naaras. Näyttelyissä se on todella rauhallinen ja saavutuksiakin on kertynyt ihan kivasti. Conan näyttää periyttävän tuota ihanaa luonnettaan aika hyvin. Tämä tuli todettua lähinnä siten, että tapasin Conanin pentuja kolmesta eri pentueesta, kaikki samanlaisia "sylikissoja". Kumasasa-kissalassahan on yksi 14 viikkoinen pentue parhaillaan ja pennut ovat kyllä aivan ihania. Varsinkin punainen Savina-tyttö varasti sydämeni kokonaan! Nämä kaksi muuta Conanin jälkeläistä olivat Thalkleinich-kissalan kissoja kahdesta eri pentueesta, näihin törmäsimme sunnuntain kissanäyttelyssä.
Taustaa
Lunallehan alettiin etsiä sulhasta jo viime vuoden lopulla. Yhden kollin kanssa jo asioista sovittiin, mutta kun suunnitelmat aina muuttuvat, niin tätä kollia ei sitten käytettykään. Tammikuussa alkoi sitten kollien kartoitus ulkomailta ja siinä olikin sitten varsinkin kasvattajallani Anne Lembergillä kova työ edessä! Esimerkiksi kahden kuukauden neuvottelut erään tanskalaisen kasvattajan kanssa menivät niin hankaliksi, joten oli pakko lopettaa ne. Mukana tässä kollinmetsästykssä oli tiiviisti mukana Lunan isän omistaja Marjo, joka jo tammikuussa bongasi Conanin. Mutta tuo Conanin kantajuus sekä koko vähän mietityttivät, sekä se että ei ole Fife-kissa, joten siinä vaiheessa tämä kolli jätettiin vähäksi aikaa "syrjään".
Kun Anne sitten otti yhteyttä Conanin kasvattajaan Inaan, niin asiat lähtivät rullaamaan vauhdilla. Parissa viikossa sovittiin asioista ja huhtikuun puolessa välissä naimakauppa lyötiin lukkoon. Koska Conan ei ole Fife-kissa, täytyi yhdistelmälle hakea etukäteen lupaa rotutoimikunnalta. Asiaa käsiteltiin kahdessa RTK:n kokouksessa ja viimein juhannusviikolla tuli tieto, että lupa on myönnetty.
Sitten alkoi tämä "kuuluisa" Lunan kiiman odotus, jota kesti 11.5 viikkoa viimeisen kiimansiirtopillerin ottamisen jälkeen. Lisäjännitystä asiaan toi se, että Lunasta oli otettu uudet Felv- ja Fiv-testit 23.6 ja Berliner Edelkatzen Clubin (Inan yhdistys) sääntöjen mukaan astutushetkellä nuo tulokset saavat olla vain 3 kuukautta vanhoja. Pieni jousto tässä oli se, että tuo testitulos on voimassa 4 kuukautta, jos kissa ei ole käynyt näyttelyissä. BEC:n säännöissä luki myös se, että näyttelyn jälkeen on pidettävä kahden viikon varoaika ennen astutusta.
Vihdoinkin päästiin asiaan
Lunan kiima alkoi torstaiaamuna 11.9 ja vahvistui päivän mittaan. Soitin alkuillasta Saksaan ja Ina heti sanoi että Conan jättää sunnuntaisen näyttelyn väliin ja menee vain pentujen kanssa sinne. Tässä vaiheessa halusin vielä varmistaa että kiima on todella päällä, joten lentoliput ostin vasta perjantaina. Olo oli koko perjantain todella sekava, koska tätähän oli jo odotettu niin monta kuukautta.
Lentokentällä lauantaina 13.9 check-in tiskillä Luna ja kantokassi punnittiin ja vasta sen jälkeen kävin ostamassa sille lipun (kissavarauksen olin tehnyt omaa lippua ostaessani). Turvatarkastuksessa oli otettava kissa pois kassista ja siinä meinasi Luna vähän hermostua. Kaksi vierekkäistä turvaporttia piippasi, läpivalaisun hihna jumiutui ja sekin piippasi, joten nuo hälyt tekivät sen että Luna esitti yllättävän äänekkään vastalauseen, mutta ei muuta. Muuten Luna oli tapansa mukaan melko hiljainen, mutta kun siirryimme tähän putkeen joka vie lentokoneeseen, niin Luna alkoi maukumaan. Kaikuikohan siellä jotenkin oudosti? Koneessa nousu ja laskuvaiheet menivät ihan hyvin, Luna vähän naukui, mutta rauhoittui kun annoin raksuja. Naukui matkan aikana muutaman kerran, mutta niin hiljaa että tulomatkalla edessä istuva nainen huomasi kissan olevan mukana vasta sitten kun olimme jo laskeutuneet ja juttelin Lunalle.
Inan mies Ivo oli vastassa Düsseldorfin kentällä ja matka Kürteniin kesti noin tunnin. Luna vietiin perillä heti naimahuoneeseen ja oli siellä rauhassa reilun tunnin. Conan istui tuon koko ajan oven ulkopuolella ja jutteli kovasti Lunalle, mutta tässä vaiheessa Luna ei vielä vastannut. Ina sanoi, että parempi päästää ne heti yhteen ja avasi oven. Luna oli sitä mieltä että tuli tunkeutuja ja teki useita "hyökkäyksiä" mouruten Conania kohti. Tässä vaiheessa minä ajattelin että apua! Conan oli kuitenkin aivan ihana eli perääntyi, siristeli silmiä ja kutsuvasti jutteli Lunalle. Parin tunnin kuluttua Lunan kiima "nosti päätään" ja Luna alkoi kieriä ja ottaa "asentoa". Mutta kun Conan lähestyi, muuttui juttelu mouruamiseksi. Tätä jatkui tunteja ja kun minut vietiin Gasthausiin, niin melkein itkua väänsin mielessäni, ettei tästä taida tulla mitään. Soitin paniikissa Annelle ja Marjolle, kummatkin rauhoittelivat että tuohan on ihan normaalia, ovat olleet niin vähän aikaa yhdessä. Vihdoin yhdeksän jälkeen tuli viesti että ensimmäinen astutus tapahtui juuri.
Gasthaus Haus Wollersheim
Astumista tapahtui seuraavat kaksi vuorokautta aika kiihkeästi ja viimeisenä vuorokautena harvakseltaan. Luna tosin olisi jatkanut, mutta Conan taisi saada tarpeeksi. Luna ei oikein pitänyt siitä että huoneessa oli ihmisiä, silloin se sähisi ihmisille sekä Conanille. Mutta kun olivat kaksistaan, niin johan siinä sitten esitettiin kutsulauluja.
En tiedä kuinka paljon Lunaa häiritsi se, että naimahuoneen ovi oli lasia ja sen toisella puolella kävi aika ajoin muita kissoja ihmettelemässä mitä toisella puolella tapahtuu. Tässä kuvassa on mukana Conanin äiti Marilyn. Harmi että kuvassa ei näy sen todella upeat vihreät silmät!
Näkyisiköhän tästä kuvasta paremmin nuo Marilynin silmät? Kuva otettu ilman salamaa ja todella huonolaatuinen, mutta nuo upeat silmät oikein loistavat!
Kumasasa- kissala sijaitsee Kürtenissä, joka on siis Saksan länsiosassa. Alue on vuoristoista ja näkymät esim. kissalan parvekkeelta olivat upeat. Talon tontti oli niin jyrkkä, että sisään tultiin kerroksesta, jossa parveke on, joka oli oikeastaan talon kolmas…
Kumasasa- kissalan katto näkyy auton edessä oikealla
Sunnuntaina kävimme kolmen pennun kanssa Leverkusenissa kissanäyttelyssä. Oli sen verran erikoinen kokemus ja ainakin minusta hyvin sekava, joten siitä ei sen enempää tässä. Näyttely oli melko pieni, 281 ilmoitettua kissaa 16 eri rotua. Suurimpina roturyhminä maine coon 110, brittiläinen 61, norjalainen metsäkissa 27 ja ragdolleja 26. Abyvariantteja oli 2 ja somaleja 5. Roduista minulle uusia oli higlander ja thai (eli vanhanajan siamilainen).
Kumasasa-kissalan tuplanäyttelyhäkki
Maanantain vietin tutustuen Kölniin sekä varsinkin sen kauppoihin. Onneksi olin ottanut mahdollisimman vähän tavaraa mukaan, muuten olisi tullut ongelma. Innostuin nääs ostelemaan vaatteita. Kävin myös Fressnapf nimisessä eläintarvikeliikkeessä ja sieltä olisi mukaan lähtenyt vaikka mitä kivaa, mutta ostin vain paria erilaista Gimpetin tahnaa.
Kotimatka meni muuten hyvin, paitsi että lisäjännitystä toi Düsseldorfiin vievällä moottoritiellä ollut stau eli ruuhka, joka aiheutui liikenneonnettomuudesta. Kun ajoimme siihen, tuli tiedote että ruuhka on 8 kilometrin pituinen ja auto liikkui noin 15 km/tunnissa. Ehdimme kuitenkin kentälle hyvissä ajoin, jopa ehdin ostaa muutaman tuliaisen. Tällä kertaa Luna ei sanonut mitään turvatarkastuksessa (johtuikohan keittokinkusta?) ja sama maukuminen tapahtui tuossa siirtymäputkessa.
Kotona Luna otti spurtteja ja välillä kävi haistelemassa matkalaukkustani Conanin siihen jättämää hajua. Nyt sitten odotellaan että kolme viikkoa kuluu nopeasti, jotta saisi tiedon matkan onnistumisesta. Toisaalta kyllä tuolla voisi vaikka käydä uudestaan…
Jos kaikki menee hyvin, niin laskettu aika on 19.11.2008 aikoihin.
Kommentit